Miten tekstiili kiertää Lounais-Suomessa ja muualla Suomessa?

Suomessa syntyy joka vuosi noin 70-100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Tekstiilijätettä ei ole saanut viedä kaatopaikoille enää vuoden 2015 jälkeen. Pohjois-Suomessa sitä päätyy kuitenkin paljon poltettavaksi,  mikä johtuu paljolti resurssien puutteesta. Tiheämmin asuttuun Etelä-Suomeen on jo syntynyt paljon erilaisia tekstiilijätettä hyödyntäviä toimijoita.

Poistotekstiilien keräysastiat Turun poistotekstiilihallilla. Kuva: Nella Vuorinen

Lounais-Suomessa sykkii maamme tekstiilikeräyksen sydän. Parhaillaan käynnissä olevassa pilottihankkeessa Paimioon rakennetaan teollisuuslaitosta, joka käsittelee tekstiiliteollisuuden sivuvirtoja sekä poistotekstiilejä. Samaan aikaan valmisteilla on jo seuraava askel, Turun Topinpuistoon suunnitellaan laitosta, joka pystyy käsittelemään koko Suomen poistotekstiilit. Laitoksessa poistotekstiili on tarkoitus jalostaa mekaanisesti kierrätyskuiduksi.

Tällä hetkellä mukana yhteistyössä on viisi eteläisen Suomen jätelaitosta, mutta verkoston on tarkoitus laajeta kattamaan koko maa seuraavan kahden vuoden aikana. Arvioiden mukaan Suomen poistotekstiilimäärät yksinään eivät ole kuitenkaan tarpeeksi suuret pyörittämään isoa laitosta. Jatkossa tarkoituksena olisikin, että materiaalia tulisi myös muista Itämeren maista.

Yhteistyössä mukana olevat jätelaitokset järjestävät omien alueidensa kotitalouksien poistotekstiilien keräyksen ja esilajittelun. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelut pitää yllä Sortti-asemia, joille voi pientä maksua vastaan toimittaa käyttökelvottomaksi kuluneita kodin tekstiilejä.  Niistä tekstiilit kuljetetaan esilajiteltavaksi Kivikon jätepalvelukeskukseen ja sieltä Lounais-Suomen Jätehuollon jatkokäsiteltäväksi Turkuun.

Lounais-Suomen jätehuollon poistotekstiilihalli Kärsämäessä. Kuva: Nella Vuorinen

LSJH:n lajitteluasemilla poistotekstiili lajitellaan laatunsa perusteella eteenpäin. Hyväkuntoiset tekstiilit päätyvät Turun Kärsämäessä sijaitsevaan poistotekstiilimyymälään, josta niitä myydään pienellä kilohinnalla kuluttajille. Osa poistoteksiileistä päätyy tilauksina pienyrityksille, jotka hyödyntävät materiaalin omien tuotteidensa valmistukseen. Hyödyntämättömät poistotekstiilit jatkavat matkaansa energiajakeeksi.


LSJH ja HSY ovat tehneet yhteistyötä jo aiemminkin tekstiilien kierrätykseen keskittyvän Telaketju-hankkeen parissa. Sen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin muun muassa Ympäristöministeriön tukema tekstiilien keräyksen ja lajittelun kokeiluhanke. Keväällä 2019 käynnistynyt Telaketjun toinen vaihe taas keskittyy tekstiilien kiertotalouteen kokonaisuutena ja siihen pohjautuviin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Telaketjun tarkoituksena on koota yhteen erilaisia toimijoita poistotekstiilien keruusta  aina lopputuotteiden hyödyntämiseen asti. Mukana onkin lukuisia erikokoisia yrityksiä, järjestöjä, tutkimusorganisaatioita ja kuntien jätelaitoksia.

Tekstiilin kierrätyksessä puhaltavat uudet, puhtaammat tuulet. Siinä missä ennen vuotta 2015 tekstiilijätteen sai yhä viedä kaatopaikalle, on tilanne muuttunut nopeasti. Poistotekstiilien erilliskeräysverkosto laajenee valtakunnalliseksi jo vuosien 2020–2022 aikana ja tekstiilijätteen hyödyntämistä kehitetään koko ajan.